Christmas Lights

Tänään oli ihana päivä. Loughboroughssa oli tänään jouluvalojensytytystapahtuma, ja tanssiklubillamme oli kaksi esitystä kaupungilla.

Oli huikeaa päästä esiintymään pitkästä aikaa. Olin melkein jo unohtanut kuinka paljon nautinkaan siitä. Vähän kirpaisi kun näin joitakin tyttöjä juttelemassa vanhempiensa kanssa, mutta onneksi minulla oli vaihtarikavereita kannustamassa.

Itse tapahtuma oli kerrassaan merkillinen, eikä mielestäni yhtään jouluinen. Joulukoristeet ovat täällä aika kamalia, kirkkanväristä paperisilppua ja erivärisiä valoja. Näyttävät päivänvalossa aivan hirveiltä, iltaisin siedettäviltä.

Tapahtuman kunniaksi paikalla oli fun fair, eli suomeksi lähinnä tivoli: lasten huvilaitteita ja pallomeriä, karkkikojuja. Paikallislehti Loughborough Echo oli järjestänyt joulupukin vastaanoton, johon oli hurja jono. Ilmeisesti punnalla sai joulupukilta jonkun lahjan. Paikalle oli tuotu myös pari oikeaa pikkuporoa.

Lavalla esiintyi joitakin (paikallisia?) laulajia ja ihmiset saivat ottaa osaa musavisaan, jossa saattoi voittaa sateenvarjon. Ja tähän soppaan sitten yliopiston tanssiryhmä. Mielestäni koko tapahtuma oli kaikkea muuta kuin joulutunnelmaa herättävä, mutta jotenkin tunnelmallinen se kuitenkin oli. Jollain tavalla se oli englantilaista pikkukaupunkia parhaimmillaan. Jos ei jouluista niin mielenkiintoista ainakin.

Esitysten jälkeen menimme katsomaan jalkapalloa eräälle snooker-klubille. ManU-Chelsea, 1-1 ja loistava peli. Olen jo oppinut juomaan Strongbowta kakistelematta. :)

Jesjes, hyvä fiilis!

Urheilua

Olimme tiistaina Lindan ja Tinan kanssa ostoksilla Lontoossa. Aamukymmenestä iltakymmeneen. Kuuteen saakka kolusimme Oxford Streetiä, sen jälkeen suuntasimme Harrodsille ja päivän päätteeksi olimme niin puhki että fish and chips annoksen kanssa nautittu siideri hujahti hetkessä päähän.

Mielestäni kovan luokan shoppailu käy urheilusta. Seuraavana päivänä vasen hauikseni oli kipeämpi kuin minkään jumpan tai salikäynnin jälkeen ikinä. Kun niitä ostoskasseja tuli kannettua suurimmaksi osaksi vasemmalla kädellä sillä oikealla olalla oli laukku. Kävelymetrejä tuli myös ihan kiitettävästi. But it was worth it :)

PS Hyvä Suomi, kohti eeämmiä mennään!!!

Näin Saksassa

Puhuttiin Lindan kanssa isänpäivästä tänään. Sakasassa se on kuulemma joskus keväällä eikä kovin iso juttu. Lindan mukaan isänpäivänä isät lähtevät keskenään luontoon ryyppäämään vetäen kärryjä, jotka ovat täynnä viinaa. Olin ihan että mitä hiton kärryjä?!? Että sellaisia ostoskärryjä vai, mitä mummot vetää kauppareissulla perässään? No ei vaan niillä on kuulemma siellä kaikilla kärryt, missä ne voi vetää vaikka lapsia. Nauroin ihan katketakseni mutta tässä on nettisivu, jolla myydään kyseistä menopeliä: http://www.bollerwagen-shop.de/

Hyvää isänpäivää :)

Koti-ikävä

Täällä on kaikki oikein mainiosti: paljon kavereita, bileitä ja kivaa tekemistä. On oikeastaan tosi rentouttavaa, kun voi elellä vähän niin kuin lomalla koko ajan. Kotona kouhkasin koko ajan paikasta toiseen ja tasapainoilin koulun, töiden ja ihmissuhteiden välillä. Kaiken kukkuraksi täällä on edelleen käsittämättömän hyvät ilmat (nyt on vissiin viikon verran paistanu aurinko joka päivä) ja kerrassaan kaunista.

Että kaikesta päätellen pitäisi olla oikein tyytyväinen. Mutta eilen se tuli. Students Uninonilla pyjamabileissä. Osasyyllisenä saattoivat olla keskiviikkoillan punnan drinksut, mutta joka tapauksessa tilanteen laukaisi Bomfunkkien Freestyler. Koti-ikäväitku.

Itkin koko matkan (n. 500 m) kotiin enkä pystynyt sanomaan huolestuneille ihmisille muuta kuin "I miss home!"

Tänään naurattaa jo. Pitikin sitten järjestää oikein kunnon show. Älkää nyt kuitenkaan huolestuko, viihdyn täällä vallan hyvin. Mutta on silti ihanaa päästä jouluksi Suomeen!

Paljon haleja kullat, miss u all!

I love NHS (=National Health Service)

Täällä on kyllä lääkäripalvelut kohdallaan.

1. Minulla oli n. kuukausi sitten kasvoissa hieman ihottumaa, ja menin kysymään lääkäriaikaa yliopistomme Medical Centrestä. Ajattelin, että jos vaikka kuukauden päästä pääsisi, kyseessähän ei todellakaan ollut mikään akuutti tilanne. "Huomisaamuna kello 9.20 on ensimmäinen vapaa aika", kuului vastaus. Eivätkä ne edes halunneet tietää mikä minua vaivasi. Ihan vain vertauksena tähän: kun soittaa YTHS:lle ja sanoo, että tarvitsisi lääkärin, ensimmäiseksi tivatataan, mikä tauti on kyseessä. Ja vaikka kärsisi poskiontelontulehduksesta ja sanoisi tarvitsevansa ajan mahdollisimman pian, vastaus on jotakuinkin "Seuraava vapaa aika löytyy kahden kuukauden päästä".

2. Lääkkeet maksavat täällä aina 6,65 puntaa. Siis maksoin tänään Pulmicortista (astmalääke) saman verran kuin Hydrocortison-voiteesta kuukausi sitten (ja silmätipoista viime viikolla). Pulmicort maksaa Suomessa suunnilleen 30 euroa!

3. E-pillerit eivät maksa mitään. Sain puolen vuoden pillerit, vaikka lähden jo kolmen kuukauden päästä takaisin Suomeen.

Kyllä on kiva kun voi säästää rahaa, voi ostella enemmän turhuuksia kuten sunnuntaina teinkin: arvatkaa mitä meitsillä on?! Sinkkuelämän kaikki kaudet -boksi!!! Anteeksi, että tää juttu luisui nyt vähän sivuraiteille noista lääkäripalveluista...